Markkinointisuunnitelma tehtiin. Miksi mitään ei tapahdu?

Markkinointisuunnitelma on valmis. Tavoitteet on määritelty, kohderyhmät tunnistettu, kanavat valittu ja vuosikello näyttää siltä, että markkinointia riittää mukavasti koko vuodelle.

Seuraavaksi koittaa maanantai ja edessä olisi päätös, mitä viikon aikana käytännössä tehdään. Herää kysymyksiä ajankäytöstä, tekijöistä ja itse konkreettisista toimenpiteistä sisältöineen. Tässä kohtaa moni paperilla hyvä markkinointisuunnitelma törmää todellisuuteen.

Suunnitelma on kesken, jos seuraava askel ei ole varma

Suunnitelma ei vielä yksin takaa että tarvittavat askeleet tulisivat otetuiksi. Someen piti tuottaa kiinnostavaa sisältöä säännöllisemmin, Google-mainontaa piti kehittää, uutiskirje piti lähettää kuukausittain ja verkkosivuille tuottaa uutta mielenkiintoista sisältöä. Työarjessa vastaan tuleekin asiakastöitä, myyntiä, palavereita ja kiireellisemmiltä tuntuvia tehtäviä, joiden varjoon markkinoinnin toimenpiteet jäävät odottamaan sopivaa hetkeä.

Sopivaa hetkeä ei välttämättä koskaan tule.

Ajan ja resurssien puutteen lisäksi tavallinen ongelma on, että markkinointisuunnitelma jää liian yleiselle tasolle. Tavoitteeksi voidaan määritellä tunnettuuden kasvattaminen ja keinoiksi sosiaalinen media, mainonta sekä asiantuntijasisällöt. Suunta on siis selvä, mutta käytännön toteutuksesta herää liuta uusia kysymyksiä.

Mitä ensi kuussa julkaistaan? Kuka tekee sisällöt? Milloin kampanja rakennetaan? Paljonko siihen käytetään rahaa? Kuka seuraa tuloksia? Hyvästä markkinointisuunnitelmasta pitäisi pystyä johtamaan konkreettisia tehtäviä, aikatauluja ja vastuita. Muuten vaarana on, että suunnitelma jää vain sellaiseksi.

Toimenpidelista ei tee hyvää markkinointisuunnitelmaa

Markkinoinnissa olisi lähes aina enemmän tehtävää kuin käytettävissä on aikaa tai rahaa. Hyvä suunnitelma ei siksi ole mahdollisimman pitkä lista markkinointitoimenpiteitä. Sen tehtävänä on auttaa päättämään myös mitä ei tehdä. Jos budjetti ja työaika hajautetaan liian moneen asiaan, lopputuloksena voidaan tehdä paljon, mutta saada aikaan yllättävän vähän. Priorisointi on olennainen osa markkinoinnin johtamista.

Markkinoinnin toteutuminen ja kokonaisuuden hallinta vaikeutuu myös nopeasti, jos vastuu jakautuu epämääräisesti usealle ihmiselle. Yksi tekee somejulkaisuja, toinen päivittää verkkosivuja ja mainontaa hoitaa kumppani. Jokainen voi hoitaa oman osuutensa hyvin, mutta kokonaisuudesta ei silti välttämättä vastaa kukaan.

Markkinoinnin johtaminen ei tarkoita sitä, että yhden henkilön pitäisi tehdä kaikki itse. Jonkun pitää kuitenkin olla kokonaisuudesta kartalla. Tämä korostuu etenkin silloin, kun markkinointia tehdään oman henkilöstön ja ulkoisten kumppaneiden yhteistyönä.

Vuodeksi tehty suunnitelma ei ole kiveen hakattu

Markkinointisuunnitelmaa ei kannata ajatella dokumenttina, joka tehdään kerran vuodessa ja jota noudatetaan kuuliaisesti joulukuuhun asti. Kaikki ylös kirjattu ei aina mene odotusten mukaisesti. Mainoskampanja voi tuottaa odotettua heikompia tuloksia tai valittu kohderyhmä osoittautua vääräksi. Vastaavasti taas jokin kokeilu toimia huomattavasti oletettua paremmin.

Tulosten seuraamisen tarkoitus ei ole ainoastaan raportoida, mitä markkinoinnilla saatiin aikaan. Sen pitäisi antaa osviittaa mitä kannattaisi tehdä ja kokeilla seuraavaksi. Markkinoinnin johtaminen on jatkuvaa suunnittelun, tekemisen, seurannan ja priorisoinnin välistä liikettä.

Käytännössä tarvitaan lopulta melko yksinkertaisia asioita: selkeät prioriteetit, vastuut, aikataulut, riittävät resurssit ja säännöllinen seuranta. Kun nämä ovat kunnossa, markkinointisuunnitelma ei jää pöytälaatikkoon odottamaan seuraavaa suunnittelupalaveria. Se ohjaa tekemistä myös tavallisena maanantaina.

Onko markkinoinnin suunta jo selvillä, mutta suunnitelman muuttaminen käytännön tekemiseksi kaipaa apua?

Tutustu jatkuvan markkinointikumppanuuden palveluihimme ja siihen, miten markkinoinnin kokonaisuus voidaan viedä suunnitelmasta käytäntöön.